Home » Gummerus » Max Porterin esikoisteos antaa piupaut tiukalle lajityyppijaolle

Max Porterin esikoisteos antaa piupaut tiukalle lajityyppijaolle

de4a3734-dba7-4c23-955c-27abe9e0e205

Max Porterin palkittu pienoisromaani Surulla on sulkapeite (Gummerus) uhmaa lajityyppijakoa, ja sitä voi lukea romaanina, runona tai näytelmänä. Täynnä kirjallista hohtoa oleva esikoisromaani kuvaa perheen elämää äidin kuoleman jälkeen. Se on ilmestynyt jo 21 maassa ja hurmannut niin kriitikot kuin lukijatkin.

“Olipa kerran kaksi poikaa, jotka muistivat tahallaan väärin asioita isästä. Se helpotti oloa silloin kun he unohtivat asioita äidistä.”

Surulla on sulkapeite kertoo perheestä, jonka äiti on juuri kuollut. Romaanissa on kolme kertojaa: yksinhuoltajaksi jäänyt isä, äidittä jääneet pojat – ja varis, joka ryhtyy rikki menneen perheen terapeutiksi ja apulaiseksi. Toisaalta lintu lohduttaa mutta tunkee myös nokkansa asioihin, jotka eivät sille kuulu.

Max Porter on aiemmin työskennellyt kirjakaupassa ja tiesi jo kirjoittaessaan, että lajityyppejä riemukkaasti yhdistelevän kirjan luokittelu voi aiheuttaa päänvaivaa kirjakauppiaille. Se ei ole kuitenkaan estänyt kirjan menestystä. Surulla on sulkapeite on tarina perustavanlaatuisista tunteista: surusta ja rakkaudesta. Sivuja käännellessä aika kuluu ja suru päästää vähitellen otteestaan, varis lentää pois.

“On lupa lähteä, työni tehty.
Vieläkö kierros isän ja poikien kehässä,
hyppäys/silmäys/hyppäys/seis?
Vieläkö kerran vainun perään, surujahtiin
matkaeväin?
Kun unessani hänet löysin, sinisenä koko käsi,
punersiko iho, johon koskin, nokkaisusta värähtikö mikään?”

“Romaani on sulava ja helposti lähestyttävä, mutta samalla korkeakirjallinen, monisyinen ja jännittävän selittämätön.”
– Image

”Hauska, lämmin ja todentuntuinen – kannattaa nautiskella ja lukea viipyillen”
– Telegraph

Max Porter (s. 1981) työskentelee kustannustoimittajana ja asuu Lontoossa perheensä kanssa. Surulla on sulkapeite on hänen esikoisteoksensa, joka on saanut inspiraationsa Ted Hughesin kulttirunokokoelmasta Crow. ”Elämä on lyhyt, ja minä halusin kirjoittaa lyhyen kirjan”, Porter on todennut.

Max Porter, Surulla on sulkapeite
alkuteos Grief is the Thing with Feathers
suomentanut Irmeli Ruuska
119 sivua