Kilpi_Eeva_08-1-206x300
© Veikko Somerpuro
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Aleksis Kiven rahaston palkinto 2017 on myönnetty kirjailija Eeva Kilvelle (s. 1928). Palkintosumma on 25 000 euroa.

Vuoden 2017 SKS:n Aleksis Kiven rahaston palkintoa myöntäessä palkintolautakunta halusi korostaa palkittavan monipuolista ja yhteiskunnallisesti merkittävää elämäntyötä. Eeva Kilpi on kirjailija, jonka luettuun, rakastettuun ja runsaasti käännettyyn tuotantoon kuuluu romaaneja, novelli- ja runokokoelmia, esseekokoelma ja kuunnelma. Jatkosodan jälkeen Neuvostoliitolle jääneessä Laatokan Karjalan Hiitolassa syntynyt Kilpi debytoi novellikokoelmalla Noidanlukko vuonna 1959.

Eeva Kilpi tarkasteli jo vuonna 1964 ilmestyneessä romaanissaan Elämä edestakaisin karjalaisuutta ja evakkoutta aikana, jolloin aihe oli poliittisesti arkaluontoinen. Omaelämäkerrallisessa trilogiassaan Talvisodan aika (1989), Välirauha, ikävöinnin aika (1990) ja Jatkosodan aika (1993) Kilpi kirjoittaa auki evakkouden kipeän ja vaietun historian. Trilogia toimi pioneerina myös karjalaisuuden ja karjalaisen kulttuurin esille tuomisessa suomalaisessa yhteiskunnassa. Teokset ovat mitä ajankohtaisimpia: ääni sodan jaloista pakoon lähteneille, kotinsa ja läheisensä menettäneille, oman kielen ja kulttuurin kadottaneille. Ne tarjoavat välineitä, joilla vaietuista tunteista ja kokemuksista voi puhua.

Lyriikassaan Eeva Kilpi on toteuttanut omintakeisesti eräänlaista kommunikaation poetiikkaa, jonka voi kiteyttää kirjailijan omiin säkeisiin: ”Minähän olen vain osa kaikkea. Minä kaiun.” Laulu rakkaudesta ja muita runoja (1972) nosti rohkealla tavalla esiin seksuaalisuuden ilon ja nautinnon. Filosofinen runotutkielma Kuolinsiivous (2012) puolestaan perkaa koskettavalla tavalla vanhenemista ja luopumista, mutta yhtä lailla elämisen riemua. Edelleen ajankohtaisessa runokokoelmassa Animalia(1987) Kilpi korottaa äänensä luonnon ja eläinten puolesta, kyseenalaistaa ihmisen oikeuden hallita luontoa sekä puolustaa eläinten oikeuksia tavalla, joka on avannut uusia polkuja tällä hetkelläkin käytävään kirjalliseen ja poliittiseen keskusteluun. Ihmisen ja luonnon välisen mutkikkaan valtasuhteen pohdiskelu näkyy Eeva Kilven tuotannossa yhtenä merkittävimpänä punaisena lankana.

Kilven essee Sitoutuneisuudesta ja sitoutumattomuudesta (1972) puolusti kirjailijan sananvapautta ja oikeutta puoluepoliittiseen sitoutumattomuuteen poliittisesti kuohuvana aikana. Eeva Kilpi on ollut rohkea tienavaaja ja suunnannäyttäjä erityisesti naiseuden ja äitiyden problematiikkaa sekä ihmisen luontosuhdetta tarkastelevissa teoksissaan. Hän on purkanut herkästi, mutta päättäväisesti kulttuuristen äitiyskäsitysten kahlitsevuutta sekä äitiyden ja taiteilijuuden yhteensovittamisen hankaluuksia. Yhteiskunnallinen ja filosofinen pohdinta solmiutuvat luontevasti intiimien, omaelämäkerrallisten ainesten kanssa yhteen, ja henkilökohtainen on aina taiteellisen omaperäisesti äärimmäisen poliittista Kilven tuotannossa.

Suomen vanhimman kirjallisuuspalkinnon raadilla on ilo ja kunnia myöntää palkinto Eeva Kilvelle kiitokseksi hänen työstään, joka on tuonut toivoa, lohtua ja iloa lukijoiden elämään vuosikymmenien ajan.

SKS:n Aleksis Kiven rahastosta on jaettu palkintoja suomenkielisen kaunokirjallisen työn ja palkinnon saajan kirjallisen työn kunnioittamiseksi vuodesta 1936. Rahaston palkintolautakuntaan ovat vuonna 2017 kuuluneet toiminnanjohtaja Jukka Asikainen (Suomen Näytelmäkirjailijat ja Käsikirjoittajat ry.), professori Pirjo Lyytikäinen (Kordelinin säätiö), kirjailija Joni Pyysalo (Suomen Kirjailijaliitto) ja kulttuuritoimittaja Siskotuulikki Toijonen (Suomen arvostelijain liitto) sekä SKS:n edustajina dosentti Kukku Melkas, professori Risto Turunen ja viestintäjohtaja Sirkka-Liisa Mettomäki.

Eeva Kilven tuotantoa

Novellikokoelmat: 
Noidanlukko : sarja lapsuudesta. − WSOY, 1959.
Lapikkaita : kuusi juttua Lapista. − WSOY, 1966.
Rakkauden ja kuoleman pöytä : moraliteetteja. − WSOY, 1967.
Kesä ja keski-ikäinen nainen. − WSOY, 1970.
Hyvän yön tarinoita. − WSOY, 1971.
Se mitä ei koskaan sanota : novelleja. − WSOY, 1979.
Elämä edestakaisin − WSOY, 1979.
Kuolema ja nuori rakastaja : kolme kertomusta. − WSOY, 1986
Kootut novellit : vuosilta 1959−1986. − WSOY, 1987.

Romaanit:
Kukkivan maan rannat. − WSOY, 1960.
Nainen kuvastimessa. − WSOY, 1962.
Elämä edestakaisin. − WSOY, 1964.
Tamara. − WSOY, 1972
Häätanhu. − WSOY, 1973
Naisen päiväkirja. − WSOY, 1978
Elämän evakkona : romaani. − WSOY, 1983
Talvisodan aika. − WSOY, 1989
Välirauha, ikävöinnin aika. − WSOY, 1990
Jatkosodan aika. − WSOY, 1993.
Muistojen aika. − WSOY, 1998.
Rajattomuuden aika : kertomus lapsuudesta. − WSOY, 2001.
Unta vain. − WSOY, 2007

Runot ja aforismit:
Laulu rakkaudesta ja muita runoja. − WSOY, 1972.
Terveisin : runoja. − WSOY, 1976.
Runoja 1972−1976. − WSOY, 1978.
Ennen kuolemaa : runoja. − WSOY, 1982.
Runoja 1972−1982. − Eurographica, 1986.
Animalia : runoja. − WSOY, 1987.
Laulu rakkaudesta : valikoima neljästä runokokoelmasta. − WSOY, 1991.
Kiitos eilisestä. − WSOY, 1996.
Perhonen ylittää tien : kootut runot 1972−2000. − WSOY, 2000.
Minun Jääskeni. – Jääski-seura, 1995.
Kuolinsiivous. − WSOY, 2012.

Esseekokoelma: Ihmisen ääni. − WSOY, 1976.

Kuunnelma: Uudet jumalat, 1965.

Eeva Kilven tuotantoa on käännetty ruotsiksi, tanskaksi, norjaksi, englanniksi, saksaksi, viroksi, hepreaksi, kroatiaksi, albaniaksi, sloveeniksi, puolaksi, ranskaksi, italiaksi, kreikaksi, unkariksi, japaniksi, vietnamiksi, liettuaksi, tšekiksi ja espanjaksi. (http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/)

Eeva Kilven suomentamia teoksia:
Nukkuva kaunotar / Elisabeth Taylor. − WSOY, 1954.
Kuvernöörin vaimo / David Unwin. − WSOY, 1955.
Meren lahja / Anne Morrow Lindbergh. − WSOY, 1956.
Toukokuun tuulet / Nancy Hallinan. −  WSOY, 1956.
Kotirouvan hupsu päiväkirja / Sue Kaufman. − WSOY, 1968.