Home » Keltainen kirjasto » Keltainen kirjasto 65 vuotta – kohuttu ranskalaisteos kruunaa juhlavuoden

Keltainen kirjasto 65 vuotta – kohuttu ranskalaisteos kruunaa juhlavuoden

84f190b9-1468-41ae-9bf7-1f22ac01e70d-w_576_h_2000

Suomen pitkäikäisin kirjasarja Keltainen kirjasto täyttää tänä vuonna 65 vuotta. Tammen julkaiseman käännöskirjasarjan 500. teos, ranskalaisen Édouard Louis’n Ei enää Eddy ilmestyy elokuussa 2019. Sensaatioksi nousseen 26-vuotiaan Louis’n teos on ajankohtainen kuvaus länsimaisen yhteiskunnan eriarvoistumisesta ja jakaantumisesta.

Vuonna 1954 perustettu Tammen Keltainen kirjasto on Suomen kaikkien aikojen pitkäikäisin kirjasarja ja kansainvälisestikin ainutlaatuinen ilmiö. 65-vuotisjuhliaan viettävässä Keltaisessa kirjastossa ilmestyy vuonna 2019 yhteensä 10 teosta, joiden joukossa sarjan 500. kirja, ranskalaisen Édouard Louis’n polttavan ajankohtainen esikoisteos Ei enää Eddy (suom. Lotta Toivanen).

Louis’n omaelämäkerrallinen teos toteuttaa jo Keltaisen kirjaston perustamisessa määriteltyä tavoitetta tarjota suomalaisille parasta ajankohtaista maailmankirjallisuutta. Ei enää Eddy on vangitseva ja tarkkanäköinen kuvaus ranskalaisen yhteiskunnan jakautumisesta, pettymyksestä valistusajatukseen, homofobiasta ja suvaitsemattomuudesta. Samalla se kommentoi länsimaisten yhteiskuntien viimeaikaista kehitystä laajemminkin.

Juhlavuonna sarjassa ilmestyy teoksia tunnetuilta kirjallisilta suuruuksilta sekä uusilta nousevilta maailmantähdiltä, kuten saksalaiselta Jenny Erpenbeckiltä. Hänen ajatuksia herättävä teoksensa Mennä, meni, mennyt (suom. Jukka-Pekka Pajunen) käsittelee turvapaikanhakijoiden tilannetta Saksassa. Juhlakirjana Tammi julkaisee syksyllä tutkijatohtori Sanna Nyqvistin teoksen Räjähdemiehen perintö. Vallasta, kirjallisuudesta ja Nobelin palkinnosta.

Keltainen kirjasto

Jarl Hellemannin vuonna 1954 perustamassa sarjassa on kuudenkymmenenviiden vuoden aikana julkaistu teoksia 148 kirjailijalta ja 44 eri maasta. Suosituimpiin Keltaisen kirjaston kirjailijoihin kuuluvat Haruki Murakami, John Irving, Alice Munro, Joël Dicker ja Paul Auster. Kansainvälisestikin ainutlaatuiseksi sarjan tekee se, että siinä on julkaistu kolmenkymmenen Nobelin kirjallisuuspalkinnon saajan teoksia. Viimeisimpinä palkinnon ovat saaneet Svetlana Aleksijevitš ja Kazuo Ishiguro.

Tammen teettämän lukijatutkimuksen mukaan Keltaista kirjastoa lukevat ihmiset ovat varsinaisia himolukijoita, sillä lähes 70 % vastaajista lukee yli 20 kirjaa vuodessa. He ovat myös kirjakauppojen uskollisia asiakkaita, joista suurin osa ostaa jopa yli 20 kirjaa vuodessa. Myytti epäsosiaalisista lukutoukista ei näytä pitävän paikkaansa, sillä kolme neljännestä vastaajista kertoo osallistuneensa johonkin kirja-alan tapahtumaan kuluneen vuoden aikana. Lukupiiriin kuuluu neljännes vastaajista.

”Keltainen kirjasto tunnetaan klassikoista, ja rakastetuimmat kirjailijamme ovat meille tärkeitä. Sarja elää myös vahvasti tässä ajassa, ja tavoitteenamme onkin tuoda suomalaisille lukijoille kirjoja, joista maailmalla puhutaan”, sanoo Tammen suomennetun kaunokirjallisuuden kustannuspäällikkö Päivi Koivisto-Alanko.