Home » Kustannusosakeyhtiö Revontuli » Kustannusosakeyhtiö Revontuli: Uutuuskirja paljastaa – Mannerheim ei huolinut natseja talvisotaan

Kustannusosakeyhtiö Revontuli: Uutuuskirja paljastaa – Mannerheim ei huolinut natseja talvisotaan

edc399c2-72d2-4cbf-804f-103b29dab20e-original

Mannerheim ilmoittautui talvisodan ylipäälliköksi, mutta ei huolinut natseja rinnalleen. (SA-kuva)

Ensi viikolla julkaistava ”Tähtilippu talvisodassa” -tietokirja paljastaa Ulkoasiainministeriön arkistosta löytyneen Väinö Tannerin Berliiniin lähettämän kirjeen, josta selviää yksiselitteisesti Mannerheimin suhtautuminen natseihin talvisodan aikana.

Kirjailija Kari Kallonen on erikoistunut Suomen ja länsivaltojen väliseen sotahistoriaan. Tutkiessaan uutta kirjaansa varten talvisodassa perustetun Amerikan Suomalaisen Legioonan tuntematonta tarinaa, paljastivat arkistot yllätyksen.

”Löysin Ulkoasiainministeriön arkistosta aikaisemmin huomaamatta jääneen ulkoministeri Väinö Tannerin luottamuksellisen yksityiskirjeen lähettiläs Aarne Wuorimaalle Berliiniin. Tanner halusi tehdä lisäyksen Suomeen otettavia ulkomaisia vapaaehtoisia koskevaan ministeriön kiertosähkeeseen C 19”, Kallonen kertoo.

Erilaisissa spekulaatioissa on Mannerheimin, tunnetun anglofiilin, epäilty olleen salaa fasismin kannattaja ja liittolainen, jotkut teoriat esittävät talvisodan olleen jopa jonkinlainen jatkosotaan johtanut juoni. Todellisuudessa Neuvostoliiton hyökkäyksen kohteeksi joutunut Suomi etsi epätoivoisesti apua länsivalloilta. Etäisyyttä haluttiin pitää Neuvostoliiton kanssa sopimuksen tehneeseen kansallissosialistiseen Saksaan, joka esti jopa italialaisten asetoimituksia Suomeen.

”Syistä, joihin minun ei tarvitse lähemmin puuttua, Ylipäällikkö ei katso olevan mahdollista ottaa vastaan sellaisia saksalaisia, jotka ovat Saksassa vallassa olevan järjestelmän kannattajia. Käytännössä olisi rajoituttava hyväksymään vain sellaiset saksalaiset vapaaehtoistarjokkaat, joihin nähden on olemassa perusteltua syytä katsoa, etteivät he ole natseja”, ilmoitti ulkoministeri Väinö Tanner Saksaan 22.1.1940.

Tannerin kirjeen poikkeuksellisuudesta kertoo myös uusin Suomen Kuvalehti. Suurimman vapaaehtoisjoukon talvisodassa muodostivat pohjoismaalaiset. Pääosin amerikansuomalaisista koottuun 378 miehen vahvuiseen Amerikan Suomalaiseen Legioonaan kirjattiin myös yksi ruotsalainen, neljä hollantilaista sekä syntyperäisiä amerikkalaisia ja kanadalaisia.

”Mukana oli muukalaislegioonalainen, mestaripainija ja aatelismies, mutta pääosin aivan tavallisia työmiehiä. Onnistuin löytämään koko legioonan henkilöluettelot, saapuneiden laivojen matkustajaluettelot sekä muihin joukko-osastoihin listattuja syntyperäisiä amerikkalaisia ja kanadalaisia kymmeniä”, Kari Kallonen toteaa.

Talvisotaan vapaaehtoisena yritti myös natsiagentiksi tunnistettu prinssi Ferdinand von Liechtenstein. Vaikka suomalaiset diplomaattisesti torjuivat hänet ”lääketieteellisistä syistä”, raportoi amerikkalainen uutistoimisto lumipukuisen prinssin palvelevan Suomessa vapaaehtoisena pohjoisen ”aavepartioissa”.

Todellisuudessa prinssi joutui siirtymään Ruotsiin ja hän löytyi CIA:n edeltäjän OSS:n raporttien mukaan sodan lopussa amerikkalaisten valvomalta vyöhykkeeltä Saksassa. Kun tunnettu natsivakooja sodan jälkeen meni kolmannen kerran naimisiin Yhdysvalloissa, epäilee Kallonen prinssin värvätyn amerikkalaisten toimesta kaksoisagentiksi.

Kari Kallonen on aiemmin kirjoittanut muun muassa Yhdysvaltoihin siirtyneiden Marskin ritareiden Olavi Alakulpin ja Lauri Törnin elämäkerrat, osallistuen myös Vietnamin sodassa kadonneen Törnin viidakosta löytäneeseen suomalais-amerikkalaiseen retkikuntaan.